Kuggom – yli sata vuotta sivistystyötä ja käsityötaitoa

 

Perinnekeskus Kuggomilla on pitkät perinteet. Yli sadan vuoden ajan, vuodesta 1905 vuoteen 2014, se toimi kansanopistona nimellä Östra Nylands folkhögskola, mutta perinteet juontavat juurensa sitäkin kauemmas. Kuggomskolan, eli Kuggomin koulu, oli osa maatamme 1800-luvun puolivälistä eteenpäin leimaavaa kansallista herätystä. Näin myös itäisellä Uudellamaalla. 

 

Sivistystyö

 

Nuorisoseurojen perustaminen oli tärkeä osa kansallista liikehdintää. Ensimmäisten joukossa itäisellä Uudellamaalla oli Bildande Nöjen-yhdistys Pernajan Haddomissa vuonna 1896, sekä Hembygdens Vänner Pernajan luoteisosassa vuonna 1898. Aktivistien piirissä heräsi myös ajatus kansanopistojen perustamisesta, tanskalaisen esikuvan mukaan. Inspiraatiota tähän saatiin niistä valmistavista kansanopistokursseista, joita innokkaat ylioppilaat 1800-luvun lopulla järjestivät ympäri Uuttamaata, myös Loviisanseudulla.

 

Maamme ensimmäiset kansanopistot perustettiin 1899, Porvooseen ja Kangasalle ja kaksi vuotta myöhemmin Mellersta Nylands folkhögskola Kauklahteen (myöhemmin nimellä Finns folkhögskola), sekä Kronoby folkhögskola Kruunupyyhyn. Ja vuonna 1905 siis Östra Nylands folkhögskola Kuggomiin. Sen jälkeen perustettiin useita muita kansanopistoja. Vielä 2000-luvun alussa niiden määrä oli yhteensä 90, joista 17 ruotsinkielistä. Tänä päivänä määrä on pienempi, mutta kouluja on vielä paljon, etenkin ruotsinkielisiä. 

 

Se, että kansanopistoja ja -korkeakouluja on suhteellisesti enemmän ruotsinkielisellä puolella, johtuu siitä, että niillä aina on ollut tärkeä merkitys ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin ylläpitämiselle, etenkin kielellisillä raja-alueilla, kuten itäisellä Uudellamaalla. Tämä koskee myös Kuggomin koulua, jolla aina on ollut suuri merkitys alueen ruotsinkielisille. 

 

Rakennukset

 

Östra Nylands folkhögskola toimi aluksi tilapäisissä tiloissa, jotka koulu sai vapaasti käyttöönsä Bildande Nöjen-yhdistykseltä, joka jo vuosisadan vaihteessa rakensi itselleen oman talon. Koulun nykyinen jugendtyylinen päärakennus rakennettiin vuonna 1910. Päärakennusta lähimpänä olevat rakennukset tulivat hieman myöhemmin: kutomo/tekstiilitalo vuonna 1927 ja rehtorin asunto, nykyinen deko-talo, vuonna 1937.

 

1960- ja 1970-luvulla suunniteltiin päärakennuksen purkamista, mutta se pelastui ja peruskorjattiin 1980-luvulla. Tyttöjen asuntola rakennettiin 1950-luvulla ja poikien asuntola, n.k. lättähattu, 1970-luvulla. Jälkimmäinen on pitkään ollut käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia. Venehalli on uusin ja se rakennettiin 2004-2005 EU-rahoituksen turvin. Tämän lisäksi alueella on muutamia muita pieniä rakennuksia.

 

Koulutus

 

Alussa pääpaino oli yleissivistävässä koulutuksessa. Tanskalaisen Grundtvigin, kansanopistoliikkeen perustajan, filosofian mukaan kansanopistojen keskeisenä päämääränä on saada oppilaat kehittymään ihmisiksi. Tai kuten Gottfrid Sirén, Kuggomin koulun rehtori 1970-luvulla, asian tiivisti: ”i folkhögskolan blir man inte något utan någon”.    

 

Mutta alusta lähtien kuvaan tulivat keskeisesti myös käytännön taidot, kuuluihan koulun rekrytointialueeseen saaristokuntia kuten Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Pyhtää. Vuodesta 1911 koulussa toimi, ensimmäisenä kansanopistona Suomessa, kalastajille tarkoitettu erikoistumislinja, myöhemmin nimellä Pernå fiskarskola. Siihen kuului myös veneenrakennusta, ja oppilaat rakensivat jo toisena lukuvuonna kalastusveneen. Ensimmäinen opettaja oli legendaarinen luotsi Anton Forssell. Muut suuntautumisvaihtoehdot ensimmäisinä vuosikymmeninä olivat maamies- sekä emäntälinjat. Vuonna 1933 kuvaan tuli myös nk. kansalaislinja, yleissivistävä kurssi, jolla on ollut valtava merkitys monelle maaseudun sukupolvelle. 

 

Syksyllä 1978 valtion taholta tuli yllättäen päätös Pernå fiskarskolanin lakkauttamisesta, ja koulutuksen siirtämisestä Paraisille, vastaperustettuun ja kaksikieliseen valtion kalastuskoulutuslaitokseen. Yllättävä päätös, sillä Kuggomille oli aiemmin luvattu kolmen vuoden ylimenokausi.

 

Hyvityksenä Kuggom sai luvan jatkaa veneenrakennuskoulutusta, silloisen Ammattikasvatushallituksen tähän tarkoitukseen myöntämän rahoituksen turvin. Perusteluissa todettiin, että kalastajakoululla oli pitkät perinteet, ja että se vuodesta 1911 vuoteen 1978 oli rakentanut runsaat 200 venettä. Uusi linja sai nimekseen Pernå skärgårdsskola (Pernajan saaristokoulu), vaikka olikin osa kansanopistoa. Vasta 1990-luvulla nimi vaihtui nykyiseen, eli Kuggomskolans båtbyggnadslinje - Kuggomskolanin veneenrakennuslinja.

 

Koulun kahden viimeisen vuosikymmenen aikana käsityökoulutus sai yhä keskeisemmän roolin, ja tämä perinteisiin sekä kestävään kehitykseen keskittyminen on vahvasti esillä myös uudessa Perinnekeskus Kuggomissa.

 

Lippulaiva

 

Puuvenerakennus on pitkään toiminut Kuggomin tavaramerkkinä. Koulussa on aina ollut taitavia veneenrakentajia, heistä tunnetuin lienee Erkki Lönnqvist, ja Kuggom on kasvattanut monia tämän päivän taitavimmista puuvenerakentajista ja –entisöijistä. Monet Kuggomilla rakennetut tai entisöidyt veneet ovat saavuttaneet suurta huomiota, ei ainoastaan valtakunnallisella tasolla vaan myös kansainvälisesti. Näiden joukossa s/y Daphne, Göran Schildtin legendaarinen ketsi, joka nyt toimii museona Turussa. Kuggomin laivatimpurit olivat mukana rakentamassa Loviisan omaa pakettilaivaa s/y Österstjernania, ja osallistuivat kaljaasi s/y Hoppet af Spithamn’in jälleenrakentamistyöhön. Hoppet seilaa nykyään synnyinseudullaan, eli Viron vesillä. Pienemmistä veneistä mainittakoon moottorivene Tesorina, 8 m pitkä mahonkivene, jonka kauneutta ihailtiin Helsingin Venemessuilla sekä 1997 että 1998, jolloin se valittiin näyttelyn kauniimmaksi veneeksi.  

 

Kuggomin puuvenekoulutus on tänään, yhdessä Eurajoen kristillisen opiston vastaavan linjan kanssa, maamme ainoa jäljellä oleva alan koulutus. Tilanne on sama Ruotsissa, jossa enää on vain muutama puuvenekoulutus. Tästä syystä Kuggomille on erinomaisen tärkeä vaalia perinteitä ja vahvistaa yhteistyötä harvojen jäljellä olevien suomalaisten ja ruotsalaisten koulujen välillä.        

 

 

Ongelmat

 

Kuggomskolan toimi vuoteen 1998 yhdistyspohjalla, Garantiföreningen (takuuyhdistys) ainoana omistajana sekä Pernajan kunta tärkeässä takaajan roolissa. Lisääntyvät taloudelliset ongelmat pakottivat koulun tukeutumaan yhä suurempiin avustuksiin suomenruotsalaisilta säätiöiltä, joista suurimpana avustajana Svenska folkskolans vänner-säätiö. Lyhyen välivaiheen jälkeen, jolloin osakeyhtiö Kuggomskolan Ab toimi omistajana ja SFV suurimpana rahoittajana, tuli SFV:stä vuonna 2003 koulun ainoa omistaja. Kuggomskolan siirrettiin tämän jälkeen osaksi vastaperustettua SFV:n kansanopistokonserni Ab Svenska folkhögskolan-SFV:ia, lyhennettynä Svefol, joka sitten vuodesta 2008 muuttui koulutusyhtiö Axxell’iksi.

 

Melko pian tuli kuitenkin ilmeiseksi, ettei Axxell ollut kovinkaan kiinnostunut Kuggomin koulusta, ja toimintaa ajettiin hiljalleen alas. Tästä huolimatta maaliskuussa 2013 tullut tieto toiminnan lakkauttamisesta, vuoden 2014 loppuun mennessä, tuli ikävänä yllätyksenä.

 

Pelastusoperaatio

 

Kuggomin ystävät Loviisanseudulla eivät kuitenkaan lannistuneet. Jo huhtikuussa 2013 suuri määrä kiinnostuneita kerääntyi koulun juhlasaliin pohtimaan mahdollisuuksia palauttaa mahdollisimman paljon koulun toiminnasta ja säilyttää tärkeät käsityötaidon perinteet. Yhteistyössä kiinteistön omistajan eli Folkfast Ab:n kanssa, joka on osa SFV:n konsernia, aiempi oppilaiden tukiyhdistys Kamratförbundet muutettiin toimintaa ylläpitäväksi yhdistykseksi. Yhdistyksen hallituksen piirissä virisi heti vilkas suunnittelu, päämääränä vaalia Kuggomin perinteitä, veneenrakennustoiminta etunenässä.

 

Tärkeä askel eteenpäin oli vuonna 2015 alueellisen kehittämisrahasto SILMUn myöntämä Leader-rahoitus kolmevuotiselle kehittämishankkeelle. Hanke oli kaksijakoinen: toinen osa käsitti perinnerakentamista ja toinen vuokra- ja majoitustoiminnan kehittämistä. 

 

Hankekauden aikana 2016-2018 kiinteistön käyttö kasvoi tasaisesti, ja Kuggomin mäellä oli jälleen elämää. Sen sijaan neuvottelut koulutuksen uudelleen herättämiseksi ovat olleet vaikeampia. Neuvotteluja ovat käyneet ensi sijassa Opetushallitus, Axxell sekä Borgå Folkakademi (AKAN), tarkoituksena siirtää Axxellin hallussa oleva opetuslupa AKANille. Päämääränä on palauttaa kurssitoimintaa Kuggomille osana AKANin toimintaa, ja yhteistyössä Kuggomia ylläpitävän yhdistyksen, Kamratförbundetin, kanssa.

 

Tulevaisuus  

 

Tänä päivänä näyttää jo paremmalta. Borgå Folkakademi (AKAN) harjoittaa kahden vuoden kokeilukauden aikana (päättyen 2020) kurssitoimintaa Kuggomilla, yhteistyössä Kamratförbundetin kanssa.

 

Merkittävä askel eteenpäin otettiin keväällä 2019, jolloin yhdistys haki ja sai Svenska kulturfondenilta huomattavan kolmevuotisen avustuksen, tarkoituksena kehittää toimintaa Perinnekeskus Kuggomissa yhteistyössä AKANin ja Loviisan kaupungin kanssa.

 

Jo alkaneesta kurssitoiminnasta ehkä positiivisinta on veneenrakennuskoulutuksen uudelleen käynnistyminen. Lukuvoden 2018-2019 kurssi oli täysi, ja seuraavan lukuvuoden kurssi, 2019-2020, on niin ikään jo lähes täysi.  

Please reload

  • Facebook Social Icon
  • Instagram

© Traditionscentrum – Perinnekeskus Kuggom 2019